Mulla on ihanan euforinen olo. Olin eilen Scandinavian music groupin keikalla Royalissa. Keikka oli aivan mahtava ja fiilistelin täysiä. Koulussa meillä oi viimeinen lukukausikeskustelu ennen kevään päätöstä. Sain todella hyvää ja posiitivista palautetta. Minun ääni tai äänenkäyttö, jota tämän koko vuoden on yritetty korjata ja parantaa on parantunut jo huomattavasti ja edistystä on tullut. Sain myös hyvää palautetta tämän kevään viimeisestä näytelmästä. Tämä saamani palaute lämmittää todella mieltäni. Työ ei suinkaan pääty kuitenkaan tähän. Jos on yli kaksikymmentä vuotta puhunut väärin ja jännittänyt kurkkua niin, ei vuoden eikä edes parin työ auta vaan koko ajan on jatkettava.
Huomenna alkaa muutenkin mun elämäntapa remontti. Aloitan taas liikunnan ja pyrin ottamaan sen osaksi joka päiväisiä rutiinejani. Eva Wahström on kannustajani ja esikuvani. Haluan saada kauniin ja lihaksikkaan vartalon, jossa viihdyn. Ehkä on myöhäistä haaveila potkunyrkkeilijän kilpaurasta, mutta unelmia pitää olla. Liikkuminen ja nyrkkeily pelkästään omaksi iloksi riittää varmasti myös. Ja tupakanpoltto loppuu. Heti. Huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti